Matkakuvat ja tamanhetken tuntemuksia

Moi!

Terkut Eldhestarilta sen reippaalta ja rempsealta tyontekijalta!

Meidan pomo ja paikan osaomistaja on Pepe Wilberg-look-a-like ja aika kova bisnesmies. Tyontekijoita on monta ja kaikilla on sujuvaan yhteistyohon pyrkiva mieli. Tama helpottaa elamaa jonkinverran varsinkin, kun tyotahti on kova ja kesaa kohti stressitaso tulee nousemaan.

Kiiretta siis pitaa ja aika Eldhestarin ulkopuoliselle elamalle on vahan kortilla. Tyopaivat aloitetaan aamulla seitseman maissa ja paatetaan viiden maissa. Aamulla haetaan hevoslauma pieneen tallitarhaan, josta valkataan paivan mittaan kaytettavat hevoset, siivotaan karsinat ja harjataan + satuloidaan sellaiset kolmisenkymmenta hevosta tai enemman, riippuen asiakasmaarasta. Ysin maissa saapuvat aamu- ja kokopaivaretkien asiakkaat, joille jarjestetaan asianmukaiset varusteet ja etsitaan sopivat hevoset. Asiakasmaarasta riippuen ratsastusretkille lahdetaan noin puoli kymmenen ja palaudutaan takaisin tallille kahteentoista mennessa. Tassa valissa syodaan lounas ja valmistellaan talli ja hevoset kahdelta starttaavia, uusia retkia varten.Tahan mennessa oon tykannyt tyonkuvastani ja yritan painaa aktiivisesti mieleeni noin 200 hevosen nimia, maksusysteemia ja ratsastusreitteja ja niiden nimia. Taalla useamman paivan ratsastaneen ja viipyneen kahden saksalaisen rouvan mielesta olin paras opas. Ehkapa sen takia, etta vein heidat kaksin elamani ensimmaiselle yksin vetamalleni ratsastusretkelle, jonka reitista en ollut ihan varma. Siina sita sitten topsoteltiin vahan sinne sun tanne ja valilla paasteltiin aika reipastakin tolttia. Mun oli tarkoitus kulkea yhden tilan lapi (siggin tila), en vaan tiennyt, etta mika oli oikea tila :D Vein joukkoni yhdelle tilalle, jonka pihasta loytyi vanhahko tilan isanta, kysyin talta, onko han mahdollisesti Siggi ja hanhan oli! Eli oikea reitti oli loytynyt! :D


Taalla ja Ormsstadirilla tyoskentely ovat kuin yo ja paiva ja tassa paikassa katselemme tyokavereiden kanssa toisiamme aamusta iltaan, illasta aamuun. Se on seka hyva etta huono asia ja vain aika nayttaa, mitka ovat tuntemukset kesan lopussa. Itse henkilokohtaisesti tykkaan seesteisesta tunne-elamasta, jota yritan taallakin yllapitaa ja voin muuten sanoa, etta asiakkaista taalla pidetaan erittain hyvaa huolta, suosittelen! :)

Ja alla muutamat kuvat lomareissulta!

Namafjallin kuumatlahteet, huomaa kuplat! Ihana pohjola!

POROJA!

Jökulsarlon, janna, jainen pikku poukama :)

Vatnajökull, hassusti tuo jaa on tuohon jamahtanyt...

Ja tassa on kuva uusista tyokavereistani, kastettiin eilen talviturkit :)

Elossa!

Moi!

Ma oon kovissa muuttotohinoissa, mutta ajattelin tehda pienen paivityksen, etta kaikki tietaa olevani elossa! :)

Mulla oli aivan hirvittavan huikea loma!

Se alkoi lentisturnauksella Pohjoisen Akureyrissa, jossa saatiin sarjamme hopeaa, juhlittiin ja pelattiin ihan mahdottomasti. Ehka oltais saatu parempi sijoitus, jos sita juhlimista ei olisi ollut noin paljoa! :D Mutta vietin varsin viihdyttavaa aikaa tuossa pienessa n. 18000 asukkaan kaupungissa. Jain sinne viela muutamaksi ylimaaraiseksi paivaksi, jotka viettelin katalaanikaverin ja muiden tuttujen kanssa, taydellista! :)

Tiistaina oli tarkoitus jarjestaa jonkinnakoinen kuljetus takas Selfossiin, mutta maanantaina sita porukalla mietiskellessamme, katalaani ja taman kamppikset istuttivat paahani ajatuksen liftauksesta. Omat aivoni alkoivat lisata vetta myllyyn ja loppujen lopuksi mainion aamu-uiskentelun, aamiaisen ja kivan kiireettoman hengailun paatteeksi paadyin aamupaivalla tienposkeen, josta suunta olikin lannen sijaan ITA! :D Oon halunnut kokeilla lifatusta ja nyt kun se vihdoin tapahtui, oli olo kuin kerjalaisella! :D Mutta eipa tarvinnut tienposkessa 15 minuuttia pitempaa tonottaa peukalo pystyssa, kun 5-6-kymppinen paikallinen miekkonen otti mut kyytiin (han oli vahan "tavallisesta" poikkeava, mut kuitenkin laskelmoin, etta kyyti on turvallinen :) ). Parempaa kuskia en olis voinut kohti idan kylaa, Egilstadia, saada! Han poikkeili tielta ja naytti mulle kaikki mahdolliset nahtavyydet matkan varrella! Jopa piiloisen lampiman kylpylahteensa. Ei menty kylpyyn! :D

Nelisentuntia ajeltua paastiin maaranpaahan ja kiitin kauniisti, mainio kuljetus! Menin majataloon, jonka bongasin paikallisesta kartasta. Majatalon isanta oli kovin kiireinen, mutta herttainen, itseasiassa jouduin odottaa hanta huoltoasemalla ennen kuin paasin nakemaan majapaikkani. Syy siihen oli se, etta lampaat karitsoivat tallahetkella ja kun varasin huonetta puhelimitse, isanta sanoi "voitko odottaa puolisen tuntia, kun ma oon just nyt taalla maalla ja meidan lampaat synnyttaa, ja mun taytyy kayda viela kodinkin kautta hakemassa avaimet. Mutta voin kylla tulla hakeen sut asemalta ja heittaa majatalolle". Ma en voinut muuta kuin naurahdella, han kuulosti just vahan kiireiselta, pikkuisen epatoivoiselta ja kaiken muun yhdistelmalta! :D Mutta ymmartaahan sen, jos on aamu-kolmesta ollut vahtimassa lampaita.

Majatalossa majoittui kaksi muuta ihmista, haamatkalaiset, suomalaisia. Ja mies on kaynyt kanssani saman yla-asteen ja lukion. Taas taa maailma vahan kutistui ;)

Seuraavana aamupaivana tonotin taas tienposkessa, ehka noin puolisen tunnin, tai vajaan, paasta kohdalleni pysahtyi matkailuauto, jonka etuovesta kurkisti aasialainen nainen kartta kadessa. Han pyysi nayttamaan, mihin olen menossa. Naytin epamaaraisesti kylia etelassa-kaakossa, ja itseasiassa hetken tuumailtuamme tein ihan itse paatoksen ja sanoin, ett tuun teidan kyytiin. Pariskunta teki tilaa takaosaan ja matka jatkui. Alkumetreilla aattelin, ett tama tulee kestamaan ikuisuuden, kun auto tuntui kulkevan hitaasti ja itsella oli ajatuksena viela jatkaa heidan mahdollisesta maaranpaastaan matkaa liftaten pikkuisen eteenpain samana paivana.

Aika kului, hopoteltiin, syotiin lounas matkanvarrella, saavuttiin heidan tavoitekylaansa, mutta paiva oli viela valoisa. Matka jatkui! Paadyttiin Vikin kylaan, aivan etelaan, varasin itselleni hostellista, joka oli myohemmin jo tayteenbuukattu, makuupaikan. Valmistettiin yhdessa illallinen ja tultiin siihen tulokseen, etta jatkamme matkaa yhdessa tuon malesialaisen haaparin (myos!!! Mika mua vaivaa!! :D) kanssa viela seuraavanakin paivana, torstaina! Niinhan me jatkettiin, ihan tanne mun tilalle asti! Ja meilla oli koko ajan ihan tosi kivaa yhdessa! He majoittuivat pihassamme viela kaksi yota ja otin varaslahdon oppaantyossa ;) Naapurivuorellamme oli myos 4.1 richterin jaristys, eika me havaittu pahemmin mitaan :D Ihmettelin tosin sekunnin murto-osan juuri silloin tallissa ollessamme, miksi joku iso auto ajaa pihaan myohaan illalla. Unohdin asian, kunnes pomoni lahetti viestin, etta oli ollut jaristys, mitas noista pienista, kilsan paassa tapahtuvista jaristyksista, kun 30 kilometrinkin paassa asukkaista tuntui kuin iso rekka ajaisi talon lapi... ;)

Mun lempparimalesialaispariskunta lahti eilen, nyt ma "pakkaan" ja lahden ihan kohta kohti Hveragerðia ristiriitaisin ajatuksin... Mutta vaihtelu virkistaa ja yritan olla tosi reipas ja iloinen! :)

En tieda koska saan mahdollisuuden tai aikaa kirjoittaa lisaa, mutta yritan laittaa kuvia mun ihan hurjan hienon kivasta lomasta jossakin vaiheessa! :)

H.