Mo!
|
Tyokaverit laukkakisapukeutumismalleina :) |
Eilen,
lauantaina, oli Supersaturday, laukkaelämän iso juttu: isot kisat, isot rahat,
täällä Ascotissa. Ja kisathan ovat paljon mielenkiintoisempaa katsottavaa, kun
on pikkuisen omaakin rahaa pelissä, eli höristin aamulla korviani kuullakseni
työkavereiden veikkauskeskusteluja, tein tarkentavia kysymyksiä vinkkejä
koskien ja ennen ensimmäisen kisan alkua menin veikkauspisteelle kourassa tukko
rahaa ja pistin asiantuntevasti rahat menemään (tukko=muutama kymppi,
asiantuntevuus=”miten tää lappu oikein täytetään, voitko täyttää puolestani,
mulla on hevosten nimet, en tosin tiedä numeroita tai lähtöjä”). Meiltä
kisoissa oli kuus hevosta, tietenkin veikkasin vain ”omiamme” ja ihan hyvinhän
se meni, kaksi voittoa, kaksi kolmosta ja kaks vailla sijoitusta, vaikka
periaatteessa juoksivat, ainakin toinen, kiitettävästi, paikka vaan oli vähän
huono. Mähän veikkasin paria voittoa, kolmea sijoitusta ja sit jotain, mitä en
ihan ymmärtänytkään ja sain omani takaisin, oikeastaan kolminkertaisesti,
woohoo!!! :D Eilen oli muutenkin kisoissa ihan mukavaa, siellä oli päivän
päätteeksi livebändikin ja oli pitkästä aikaa tosi kivaa tanssia kivan, vähän
reggaehtavan musiikin tahtiin! :)
|
Tahan jain seuraavaa suuntaa ihmettelemaan |
Muuten kaikki on
rullaillut taas normaaliin tahtiin, torstaina oli jälleen mun vapaapäivä. Sain
tietää asiasta keskiviikkona aamupäivällä, joten enpäs ihan hirveästi ehtinyt
mietiskellä, ett mitäs sitä tekis, mut onneks mulla oli muutamia juttuja
pääkopan varastossa odottamassa toteutusta. Eli, koska en ollut niin uupunut kuin
olisin voinut olla, seikkailin junalla ja bussilla Whiteman-parkiin tai
paremminkin puiston laidalla sijaitsevaan Cavershamin villieläinpuistoon. Bussi
tiputti mut melkein keskelle ”ei-mitään”, eli isomman tien varteen, pysäkille,
jonka läheisyydessä oli tienviitta: Whiteman park, Caversham – 1.5 km. Eipä
siinä sit paljoa tarvinnut mitään tarkentavaa keltään kysellä, kun talojakaan
ei ollut lähimain, eli lähdin kipittämään kohti puistoja. Oli jotenkin vähän
outoa kävellä sellaista mutkikkaan autotien vartta lähes keskellä kuivunutta
metsää, vastaan tuli vain varoituskyltit käärmeistä, kenguruista, linnuista ja
jostain muista öttiäisistä, jotka saattavat ylitellä tietä... Noh, jonkun aikaa
käveltyäni alkoi näkyä ”valoa tunnelin päässä” ja aika pian näinkin Cavershamin
pihapiirin. Ennen villieläimiä seikkailin hetken Whiteman parkissa, infopisteen
täti sai suostuteltua mut puolen tunnin vintage-junaretkellekin, joka nyt oli
pikkuisen feikki, mut tulipahan kätevästi nähtyä pääpiirteittäin kyseinen
puisto. Täti sanoi, ett matkanvarrella saattais näkyä villejä kenguruitakin,
mut kuka höpö kenguru nyt haluais olla tasaisin väliajoin torvea toittottavan
junan radan läheisyydessä?!?
|
Tallaisilta ei paljoa tieta kysella |
|
Junamatkalla |
Junaretken
jälkeen suuntasin alkuperäiseen päätavoitteeseeni, eli Cavershamiin, katsomaan
australialaisia otuksia. Puisto on aika pieni ja siellä on tosi tosi paljon
lintuja, lintuhäkit vois olla isompiakin, mut eipä eläimet kovin kärsiviltä
vaikuttaneet. Olin kuullut, että siellä pääsee myös lähikontaktiin
punajättikenguruiden kanssa, mietiskelin etukäteen, että onnistaakohan mua
ollenkaan ja saankohan hipaistuakaan tuota, kenties Australian kuuluisinta,
pussieläintä. No, kun pääsin punajättien hallinnoimalle alueelle, ei asiasta
ollut enää epäilystäkään, niitähän oli siellä kasapäin! Tyypit olla möllöttivät
nurmikolla ja odottelivat, että vierailijat tulivat herkkujen kanssa viereen
rapsuttelemaan ja tunkemaan pellettejä suuhun :D Tuli vähän sellainen olo, ett
olin enemmänkin tekemisissä isojen, ehkä pikkuisen ylimielisten, lemmikki-pupujen,
kuin villieläinten kanssa, mut mikäs siinä, pompottelijat saivat namunsa ja mä
tunsin niiden pehmeän turkin, kaikki voitti! :)
|
|
Seuraava etappi
kenguruiden jälkeen oli Vompatti ja vompatin kaverit -show, jota nyt ei
oikeastaan showksi voi kutsua. Lähinnä ideana oli, että hoitajat toivat
näytille muutamia erilaisia lintuja, liskon, käärmeen, opossumin, täplä-jonkun
(opossomumin kaltainen, en muista nimeä) ja tietenkin vompatin. Otuksista osaa
sai sitten koskea ja osan kanssa sai tehdä muuten tuttavuutta katsellen hieman
kauempaa. Vompatti oli mun (ja monen muun) suosikki ja on kyllä aika vinkeän
oloinen kaveri, tuntuu vähän karhean tahmealta ja hellyttävän halattavalta,
mutten kyllä haluaisi tuon lihasmöykyn tielle silloin, kun sillä sattuu olemaan
huono hetki!
|
Huomaa ylimaaraiset korvat ja jalat mahassa! |
|
Nuoriherra vompatti hoitajansa sylissa |
|
Opossumi... Ja hoitaja |
|
Sinisiipi-naurulintu? |
|
Tapla-joku (?!) |
Vompatti-shown
jälkeen kiersin suht pikaisesti farmi-alueen ja näin sen Chlydesdalen hevosen,
ponit, ylämaan karjan, puput, marsut, tiput, karitsat, hanhet ja vuohet, joista
yksi piti mulle seuraa lähes koko ajan ja söi puolet opaskartastani. Farmin
jälkeen eteeni sattui ”koala-osasto”, jossa yllätyksekseni sai oikein
rapsutellakin noita harmaita, hellyyttäviä Vili-vilpereitä.
Vili-vilperi-tv-sarja tosin antaa pikkuisen erehdyttävän kuvan noista,
ei-sittenkään-niin-eloisista veikoista :D Aattelepa ite, eipä siinä paljoa tule
liikuskeltua tai vipellettyä, jos nukut 20 tuntia vuorokaudessa! Mutta
saatoinpas silti sentään saada ehkä yhden kuvan, jossa jollakin oli silmät jopa
puolittain auki :D Pikkuiset koalat olivat varsin söpöisiä, eikä nuo isommatkaan
kovin paljon ällömpiä olleet, aikalailla just sellaisia, mitä kuvissakin,
aaaww! :)
|
Henkilokohtainen oppaani |
|
Rentoa on! |
Siinäpä se sit
pääpiirteissään oli, aika hyvin päivä kulutettuna. Tuli tutustuttua erittäin
läheisesti Australian alkuperäiseen eläimistöön, vompattiin, koalaan, papukaijoihin,
kakaduihin, haukkoihin ja kenguruihin, joita muuten on Australiassa, jos
jonkinlaista laatua: punajätit, wallabit, raitahäntäwallabit, pikkukengurut,
jne jne jne! Ostin vielä lähtiessäni muutamat tuliaiset ja töpsöttelin takaisin
kohti bussipysäkkiäni laskevan auringon valaistessa ja lämmittäessä matkaani...
|
Tama jopa liikkui! |
|
Ja tama ring neck-papukaija oli ihan vain villi ja vapaa tarkkailja :) |
|
Tama oli hakissa, ei rumia nama australialaiset luontokappaleet :) |
Ensi viikolla
tiedossa saattaa (huom. SAATTAA!) olla erinäisten sattumien summana, hieman
erilaista menoa: vauhtia, vaarallisia tilanteita ja mustelmia, toivottavasti ei
kuitenkaan hevosten aiheuttamina! ;) Tai sitten jotain aivan muuta, aika
näyttää! :D