Landmannalaugar paivitys osa 2.

Moi!

No niin nyt seuraa lupaamani tarkempi paivitys mun elamani ensimmaisesta pitkasta ratsastusvaelluksesta Islannissa. Kuten jo mainitsinkin, mun retken nimi oli Landmannalaugar, jonka huipennus asiakkaille on paasta lilluttelemaan kuumissa lahteissa keskella Islannin eramaata. Toki koko vaellus on jo ihan itsessaan, vapaana juoksevan hevoslaumamme joukossa, ainutlaatuinen elamys. Joillekin jo pelkan Heklan, joka on ko vaelluksella nakopiirissa lahes koko ajan, nakeminen on jo jotain. Meilla on monia muitakin pitkia vaelluksia, mm. Yksi, huima noin kahdeksassa paivassa lapi maan kulkeva vaellus, jossa ratsastetaan sellaiset kuutisen kymmenta kilometria paivassa. Landmannalaugar-vaelluksella ratsastuskilometreja kertyi paivassa noin 40 km, mika tarkoittaa istumista hevosen selassa suunnilleen kahdeksan tuntia paivassa.

Meidan ryhma oli aavistuksen haastava seka kooltaan etta laadultaan, mika tarkoittaa sita, etta joukossamme oli yksi aloittelija (joita naille vaelluksille ei yleensa oteta) ja ryhmakoko oli aavistuksen normaalia pienempi, eli myos hevoslaumamme oli pienempi. Ja kun vapaana juokseva hevoslauma on pikkuinen, voi kayda niin, ettei lauman jasenet kayttaydy aivan laumaelainten tavoin, seuraten toisiaan vaan tekevat myos itsenaisia paatoksia. Ja kun hevoset tekevat omia, itsenaisia paatoksia saattaa kerran tai kaksi kayda niin, etta osa laumasta seuraa natisti ratsastajia (pari-kolme ratsastajaa “ajaa” laumaa takaapain ja yksi ratsastaja pitaa lauman paaratsastusryhman takana, jotta lauma ja ratsastajat eivat sekoitu keskenaan), mutta osa laumasta paattaakin esimerkiksi lahtea aivan painvastaiseen suuntaan! Nain kavi meille pari kertaa: kerran puolet hevosista paattivat lahtea kotimatkalle ennen aikojaan ja toisella kertaa osa hevosista halusi tehda ihan ite ihan oman tutkimusmatkan kohti tuntematona. Onneksi kummallakin kerralla toinen meista apuoppaista, ruotsalainen Marika, oli nopea ja nappara ja sai paimennettua loppulauman takaisin joukkoomme! Laumamme myos vahan villiintyi kerran tai kaksi ja sekoittui ratsastajaryhmaan. Ensimmaisella kerralla oma ratsuni pukitti minut selastaan ja tama meidan ryhman aloittelija muksahti maahan myos. Kellekaan ei kaynyt mitaan ja matka jatkui uusien ratsujen kera. Toisella kerralla meidan lauma luuli kuulleensa jotain todella pelottavaa ja koko lauma ohitti ryhmamme yhdessa hujauksessa, kukaan ei tippunut, eika lauma vienut yhtakaan ratsukkoa mukanaan, mutta suurempi huolenaihe oli saada lauma pysaytettya, ennen kuin se katoaa kokonaan nakyvista. Kaikki kuitenkin paattyi onnellisesti, saatiin lauma kasaan ja rauhoittumaan ja itseasiassa kaikki vieraat olivat ennemminkin oikein innoissaan laumamme aiheuttamasta tempauksesta ja sita seuranneesta vauhdin hurmasta, kuin peloissaan ;)

 

Meilla oli muutamat kivat sankarit laumassamme, jotka joko yrittivat koko ajan tunkeutua ratsastajien valiin tai kehittelivat omia polkujaan, mutta viikon mittaan kaikki jo tiesivat, miten kukakin laumassa kayttaytyy ja pahempia kommelluksia valttaaksemme satuloimme nama haastavat kaverit allemme aina kun tiedossa oli esimerkiksi katoamistempauksia mahdollistavat alueet. Kaiken kaikkiaan viikon mittainen retki onnistui suht kivasti, eika ainakaan ollut liian tylsa. Myos nakymat, ehka hivenen kosteahkosta saasta huolimatta, olivat komeat ja tama maa jaksaa aina vaan ihmetyttaa jo ihan pelkalla karulla olemuksellaan, mutta myos silla, miten napparasti isokin hevoslauma voi kulkeutua paikasta A paikkaan B ihan vain muutamien ihmisten ohjatessa. Jos autoja jossain tuli vastaan, ne hidastivat ja antoivat hevosten ohittaa, kukaan ei missaan heristanyt nyrkkia ja kaikissa maja- ja useammissa pysahdyspaikoissamme oli hevosille aitaukset valmiina. Jos aitauksia ei ollut, me teimme ne paimennarulla ihmisten toimiessa tolppina, katevaa! :)

Nyt elama on taas normalisoitunut ja yks paiva kohtasin ehka arsyttavimman asiakkaani ikina! Meilla kay jos jonkinlaisia vieraita ja paaasiassa kaikki ovat enemman tai vahemman mukavia ja tekevat mita pyydetaan jne. Enka pahemmin valita kenestakaan, koska sellaiseen ei ole tarvetta. Mutta sen ma vaan sanon, etta, jos et ole ikina ennen ratsastanut, et ole kiinnostunut hevosista pienintakaan pirausta eika sulla ole minkaanlaista kiinnostusta edes yrittaa tehda oloasi mukavaksi hevosen selassa, ALA VARAA RATSASTUSRETKEA, edes lyhytta! Sattuipa kerran niin, etta eras keskieurooppalainen sankari oli tullut Islantiin patikoimaan ja saanut sitten loistavan ajatuksen varata viikon vaelluksen jalkeen itselleen ratsastusretken kuvitellen, etta ratsastus on kuin nojatuolissa istumista. Parhaimmillaan toltti voi kyseisen kokemuksen tarjota, mutta meilla ei valitettavasti ole yli 300 taydellisesti tolttaavaa hevosta, vaan joskus toltti on pikkuisen pomppivaa tai joudut tekemaan edes vahan toita sen loytaaksesi. Moni meidan vieraista yrittaa tyoskennella ratsunsa kanssa ja aika usein yritys myos palkitaan. Mutta tama sankari oli jo suht kypsa siihen, etta hevonen meni aavistuksen kavelyvauhtia kovempaa. Kun kuulin takaani suht kovaaanisen komennuksen (karjaisun) hevoselle, oli myos tama opas aika kypsa eraaseen asiakkaaseen ja pysaytti hevosensa komentaakseen pikkuisen asiakastaan. Eli sanoin hieman painokkaammin etta ala ikina, missaan tapauksessa huuda, kilju tai karju hevoselle, koska pahimmassa tapauksessa tama saattaa pelottaa kanssaratsastajienkin hevoset! Meilla oli parisenkymmenta aloittelijaa matkassa... Yhdessa vaiheessa tama sankari oli sitten talutusratsastuksessa, minun rinnalla ja joka ikinen tolttiaskel joka otettiin, oli aivan liian vauhdikas. Yrittaa siina sitten tarjota muille tolttikokemuksen, kun yksi nelikymppinen kitisija vinkuu vieressa. Sattui nilkkoihin ja sattui takapuoleen ja huojutti ja vaikka mita! Ratsastus ei ollut turvallista, hevoset eivat totelleet jne jne jne. Eihan ne hevoset tottele ja onhan ratsastus, kuten kaikki muukin urheilu, vaarallista, jos sina et kuuntele, mita sinulle sanotaan, etka oikeastaan ole kiinnostunutkaan tekemaan mitaan muuta kuin valittamaan. Nih! Ei ratsastus ole kaikkien juttu, eika siihen ketaan pakoteta. Paaosin asiakkaamme, myos aloittelijat, lahtevat talliltamme hyvilla mielin, taysissa sielun ja ruumiin voimissa, vaikka takapuolta vahan valilla pakottaakin ;)

Siskosein tulee ensi viikolla kaymaan, tiedossa on armotonta ajoa, saa nahda mita muuta, mutta tutun ihmisen vierailu tulee ihan tarpeeseen! :)

Kaytiin pelaamassa vahan paintballia... Voitin pelin nimelta "chicken", pysyin kentalla ainoana tiimistani!

H.

Landmannalaugar ja Landsmot, paivitys osa 1.

Moi!

Taas on kulunut edellisesta paivityksesta hetki, sori! Ja tama paivitys on jalleen lyhyt, periaatteessa annan vain pienen maistiaisen tulevasta ;)

Hiljaiselooni on jalleen erittain hyvia selityksia!

Normielama taalla on enemmain tai vahemman kiireista ja vapaa-aikana, jos sita ylipaataan on, teen jotain muuta kuin istun koneella, yleensa meen ajoissa nukkumaan ja sita ennen ehka hengaan jossain tilan nurkissa joidenkin tyokavereiden kanssa tai olla vaan mollotan :D

Ja se toinen syy on se, etta sain viikko sitten tietaa, etta meikalaiselle tuli lahto "long tourille" puolentoista paivan varoitusajalla. Eli me kaikki tyontekijat paastaan mukaan vahintaan yhdelle pitkalle vaellukselle apulaisen osassa ja mun vuoro oli talla viikolla. Meilla oli yhdeksan vierasta, eli normaalista noin 15 hengesta hieman poikkeavan pienehko ryhma. Jokaiselle oli matkassa mukana noin 2,5 hevosta, joista 18 juoksi vapaana laumana mukana. Vaelluksen nimi on Landmannalaugar, ratsastuskilometreja kertyy 210 ja hevosen selassa istutaan 6 paivaa, jokaisena paivana noin kahdeksan tuntia. Meidan vaellukselta ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puuttunut, mutta niistapa kerron seuraavassa paivityksessa, jonka yritan laittaa aluilleen mahdollisimman pian! ;)

Ja kolmas syy on Landsmot isoisoiso hevostapahtuma/kilpailu noin tunnin ajomatkan paassa Eldhestarilta. Kavi kivasti, etta palauduttiin vaellukselta perjantaina ja sain kuin sainkin seka lauantain etta sunnuntain vapaaksi. Nehan kulutin aika lahjakkaasti Hellan Landsmotissa nauttien seka auringosta etta alyttoman kovasta tuulesta ja vesisateesta... Tastakin vahan lisaa seuraavassa!

Heippa hei!

P.S. Ja kattokaas miten komeat kehut yks Eldhestarin tyontekija on saanut jenkkiasiakkaaltaan ;) Lammittaa mielta ja innostaa olemaan aina vaan yhta reipas :): http://www.tripadvisor.com/Attraction_Review-g315849-d3369289-Reviews-Eldhestar_Private_Day_Tours-Hveragerdi_South_Region.html