Kroisos P.

Mo!

Tyokaverit laukkakisapukeutumismalleina :)

Eilen, lauantaina, oli Supersaturday, laukkaelämän iso juttu: isot kisat, isot rahat, täällä Ascotissa. Ja kisathan ovat paljon mielenkiintoisempaa katsottavaa, kun on pikkuisen omaakin rahaa pelissä, eli höristin aamulla korviani kuullakseni työkavereiden veikkauskeskusteluja, tein tarkentavia kysymyksiä vinkkejä koskien ja ennen ensimmäisen kisan alkua menin veikkauspisteelle kourassa tukko rahaa ja pistin asiantuntevasti rahat menemään (tukko=muutama kymppi, asiantuntevuus=”miten tää lappu oikein täytetään, voitko täyttää puolestani, mulla on hevosten nimet, en tosin tiedä numeroita tai lähtöjä”). Meiltä kisoissa oli kuus hevosta, tietenkin veikkasin vain ”omiamme” ja ihan hyvinhän se meni, kaksi voittoa, kaksi kolmosta ja kaks vailla sijoitusta, vaikka periaatteessa juoksivat, ainakin toinen, kiitettävästi, paikka vaan oli vähän huono. Mähän veikkasin paria voittoa, kolmea sijoitusta ja sit jotain, mitä en ihan ymmärtänytkään ja sain omani takaisin, oikeastaan kolminkertaisesti, woohoo!!! :D Eilen oli muutenkin kisoissa ihan mukavaa, siellä oli päivän päätteeksi livebändikin ja oli pitkästä aikaa tosi kivaa tanssia kivan, vähän reggaehtavan musiikin tahtiin! :)

 

Tahan jain seuraavaa suuntaa ihmettelemaan

Muuten kaikki on rullaillut taas normaaliin tahtiin, torstaina oli jälleen mun vapaapäivä. Sain tietää asiasta keskiviikkona aamupäivällä, joten enpäs ihan hirveästi ehtinyt mietiskellä, ett mitäs sitä tekis, mut onneks mulla oli muutamia juttuja pääkopan varastossa odottamassa toteutusta. Eli, koska en ollut niin uupunut kuin olisin voinut olla, seikkailin junalla ja bussilla Whiteman-parkiin tai paremminkin puiston laidalla sijaitsevaan Cavershamin villieläinpuistoon. Bussi tiputti mut melkein keskelle ”ei-mitään”, eli isomman tien varteen, pysäkille, jonka läheisyydessä oli tienviitta: Whiteman park, Caversham – 1.5 km. Eipä siinä sit paljoa tarvinnut mitään tarkentavaa keltään kysellä, kun talojakaan ei ollut lähimain, eli lähdin kipittämään kohti puistoja. Oli jotenkin vähän outoa kävellä sellaista mutkikkaan autotien vartta lähes keskellä kuivunutta metsää, vastaan tuli vain varoituskyltit käärmeistä, kenguruista, linnuista ja jostain muista öttiäisistä, jotka saattavat ylitellä tietä... Noh, jonkun aikaa käveltyäni alkoi näkyä ”valoa tunnelin päässä” ja aika pian näinkin Cavershamin pihapiirin. Ennen villieläimiä seikkailin hetken Whiteman parkissa, infopisteen täti sai suostuteltua mut puolen tunnin vintage-junaretkellekin, joka nyt oli pikkuisen feikki, mut tulipahan kätevästi nähtyä pääpiirteittäin kyseinen puisto. Täti sanoi, ett matkanvarrella saattais näkyä villejä kenguruitakin, mut kuka höpö kenguru nyt haluais olla tasaisin väliajoin torvea toittottavan junan radan läheisyydessä?!?

Tallaisilta ei paljoa tieta kysella

Junamatkalla

Junaretken jälkeen suuntasin alkuperäiseen päätavoitteeseeni, eli Cavershamiin, katsomaan australialaisia otuksia. Puisto on aika pieni ja siellä on tosi tosi paljon lintuja, lintuhäkit vois olla isompiakin, mut eipä eläimet kovin kärsiviltä vaikuttaneet. Olin kuullut, että siellä pääsee myös lähikontaktiin punajättikenguruiden kanssa, mietiskelin etukäteen, että onnistaakohan mua ollenkaan ja saankohan hipaistuakaan tuota, kenties Australian kuuluisinta, pussieläintä. No, kun pääsin punajättien hallinnoimalle alueelle, ei asiasta ollut enää epäilystäkään, niitähän oli siellä kasapäin! Tyypit olla möllöttivät nurmikolla ja odottelivat, että vierailijat tulivat herkkujen kanssa viereen rapsuttelemaan ja tunkemaan pellettejä suuhun :D Tuli vähän sellainen olo, ett olin enemmänkin tekemisissä isojen, ehkä pikkuisen ylimielisten, lemmikki-pupujen, kuin villieläinten kanssa, mut mikäs siinä, pompottelijat saivat namunsa ja mä tunsin niiden pehmeän turkin, kaikki voitti! :)

Seuraava etappi kenguruiden jälkeen oli Vompatti ja vompatin kaverit -show, jota nyt ei oikeastaan showksi voi kutsua. Lähinnä ideana oli, että hoitajat toivat näytille muutamia erilaisia lintuja, liskon, käärmeen, opossumin, täplä-jonkun (opossomumin kaltainen, en muista nimeä) ja tietenkin vompatin. Otuksista osaa sai sitten koskea ja osan kanssa sai tehdä muuten tuttavuutta katsellen hieman kauempaa. Vompatti oli mun (ja monen muun) suosikki ja on kyllä aika vinkeän oloinen kaveri, tuntuu vähän karhean tahmealta ja hellyttävän halattavalta, mutten kyllä haluaisi tuon lihasmöykyn tielle silloin, kun sillä sattuu olemaan huono hetki!

Huomaa ylimaaraiset korvat ja jalat mahassa!

Nuoriherra vompatti hoitajansa sylissa

Opossumi... Ja hoitaja

Sinisiipi-naurulintu?

Tapla-joku (?!)

Vompatti-shown jälkeen kiersin suht pikaisesti farmi-alueen ja näin sen Chlydesdalen hevosen, ponit, ylämaan karjan, puput, marsut, tiput, karitsat, hanhet ja vuohet, joista yksi piti mulle seuraa lähes koko ajan ja söi puolet opaskartastani. Farmin jälkeen eteeni sattui ”koala-osasto”, jossa yllätyksekseni sai oikein rapsutellakin noita harmaita, hellyyttäviä Vili-vilpereitä. Vili-vilperi-tv-sarja tosin antaa pikkuisen erehdyttävän kuvan noista, ei-sittenkään-niin-eloisista veikoista :D Aattelepa ite, eipä siinä paljoa tule liikuskeltua tai vipellettyä, jos nukut 20 tuntia vuorokaudessa! Mutta saatoinpas silti sentään saada ehkä yhden kuvan, jossa jollakin oli silmät jopa puolittain auki :D Pikkuiset koalat olivat varsin söpöisiä, eikä nuo isommatkaan kovin paljon ällömpiä olleet, aikalailla just sellaisia, mitä kuvissakin, aaaww! :)

Henkilokohtainen oppaani

Rentoa on!

Siinäpä se sit pääpiirteissään oli, aika hyvin päivä kulutettuna. Tuli tutustuttua erittäin läheisesti Australian alkuperäiseen eläimistöön, vompattiin, koalaan, papukaijoihin, kakaduihin, haukkoihin ja kenguruihin, joita muuten on Australiassa, jos jonkinlaista laatua: punajätit, wallabit, raitahäntäwallabit, pikkukengurut, jne jne jne! Ostin vielä lähtiessäni muutamat tuliaiset ja töpsöttelin takaisin kohti bussipysäkkiäni laskevan auringon valaistessa ja lämmittäessä matkaani...

Tama jopa liikkui!

Ja tama ring neck-papukaija oli ihan vain villi ja vapaa tarkkailja :)

Tama oli hakissa, ei rumia nama australialaiset luontokappaleet :)

Ensi viikolla tiedossa saattaa (huom. SAATTAA!) olla erinäisten sattumien summana, hieman erilaista menoa: vauhtia, vaarallisia tilanteita ja mustelmia, toivottavasti ei kuitenkaan hevosten aiheuttamina! ;) Tai sitten jotain aivan muuta, aika näyttää! :D