tiistai 29. lokakuuta 2013

Take time to smell the roses

Meidän tallin nurkalla on tosi ihanan kauniita ja hyväntuoksuisia ruusuja ja muistelen aina otsikossa olevaa lausahdusta eräästä tuttavani taulusta, kun näen nuo kauniit kukat.

Täällä ei ole tapahtunut mitään, ei yhtään mitään! Mulla on menossa sellainen kevyt 9 päivän työputki ennen yhtä, niin, yhtä vapaata. Jei! Tämä työrupeama tietenkin saattaa vähän vaikuttaa siihen, ettei mitään ole tapahtunut tai en oo tehnyt mitään. Eipä siinä paljoa tule mentyä ja tehtyä, kun menee nukkumaan kuuden maissa illalla, herää noin puol kolmelta aamulla, on töissä viitisen tuntia, hengaa kuutisen tuntia ehkä vähän zombina ja jatkaa taas töitä kahden maissa iltapäivällä... Oon välillä ollut vähän puhki niin henkisesti kuin fyysisestikin, jaloissa on rakkoja, lihakset jumittaa, sormet ovat kuivat kuin korput ja jonkinlainen nuha on päällänsä vähän koko ajan. Toivon, että tämä nuha on seurausta siitepölystä eikä talomme homeesta! Ja se henkinen puoli saa jatkuvasti kolauksia työmaalla, jonka ilmapiiri ei ole siitä rennoimmasta päästä. Voin sanoa, että ei tämä aina ihan yhdeltä unelmalta tunnu, ehkei tämä sitä olekaan, mutta toisaalta ehkä tämä onkin vain yksi pysäkki elämäni matkalla ja loppujen lopuksi tykkään kuitenkin edelleen tehdä töitä hevosten kanssa, vaikka kyseessä olisikin tällainen työleiri :) Eli kokonaiskuvaa katsoessa suunta saattaa olla oikea vaikka ruusuilla tanssiessa piikit välillä pisteleekin kivuliaasti... Ja tuo fyysinen väsymys tuntuu kivalta, haba kasvaa, eikä tule paljoa kelloa kateltua töiden lomassa, mikä on hyvä juttu. Niin ja nyt tuli sellainen sääkin, mikä tänne kuuluu, aurinko paistaa ja lämpötila huitelee kolmessakympissä, ellei ylikin! Se on mukava juttu se, mangopirtelö ja mielenkiintoinen kirja (Paulo Coelho: Brida) pihanurmella auringon laskiessa kruunavat nykyään alkuiltani :) Mutta hei, tulevaisuudessa tulen tekemään enemmän juttuja, oon buukannut itselleni aikas paljon kaikenlaisia kivoja, kalliita ja MIELENKIINTOISIA pikku retkiä (tähtäimessä vähän useampi vapaapäivä), joista kuuluu seuraavissa raporteissani, sunnuntaina tiedossa mm. veden liplatusta ja siivekkäitä, jotka eivät osaa lentää, mutta uivat sitäkin paremmin ;)

Eikös se niin mene, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tässä tekstissä onkin sitten panostettu (tai no panostettu ja panostettu, mut kuitenkin) tallilta napsittuihin valokuviin ja lyhyisiin kuvauksiin kuvien asioista :)
Ehkä tärkeimmät työvälineemme, riimut ja poolbitit, eli orikuolaimet siististi järjestyksessä odottamassa seuraavan aamun ratarumbaa, rata-alueella hevosilla on oltava päässä sekä orikuolaimet (tai herkkäsuisilla ketju) että riimut...
 

”Talikko”,työergonomia kunniaan!

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tallia sisältä
 ja ulkoa, kaikki järjestyksessä!
 
 
 
 
 
 
Halusa ja Heli sanoo heippa!

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä sinne Australian auringon alle täältä Bergenin syyssateista! Täällä on pimeää, jo viiden jälkeen on ilta. Kylmää ei sentään, joten vielä on löytynyt sieniä. :)
    Ei kai toi halikko ole oikeasti noin lyhyt, kai se on teleskooppivarrella? Täällä kauhistelen sun hommia, et sä millään lomalla siellä ole. Mutta muista, että ne ajat, jotka tuntuvat kaikkein raskaimmilta kun olet kaukana kotoa, ovat ne, joita sitten makeimmilla nauruilla muistellaan myöhemmin! Ja kuvissa kaikki näyttää kuitenkin niin ihanalta, että kaikki huonot muistot unohtuu. ;) Paitsi toi halikko.

    *halaus*
    -k-

    VastaaPoista
  2. Hahhah, teleskooppivarsi, in your dreams Kaisa! :D (takapuoleni on kuules piukassa kunnossa, kun takas tuun, hyvat kyykkytreenit, kun yrittaa pitaa selan aina suorana! :D) Kiitos tsempeista ja kylla, tama on kaikesta huolimatta kokemus, ehka vanhana mummona muistellessa jopa hyvakin sellainen :) ja hupia naista jutuista irtoaa kylla myos tulevaisuudessa ;) Tsempit Bergeniin, kylla se kevat sinnekin taas koittaa ja sita ennen voitte kayda lammittelemassa vaikkapa kuumissa lahteissa kevatpuolella ;)

    VastaaPoista