sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Hyvää maaliskuun alkua, ohhoh, kuu vaihtui jo!

Vuorokauden vanhoja vauvoja
*Vähemmän tekstiä, enemmän kuvia, olkaa hyvät*


Hei hei taas!

Nykyisellään pakerran sikalan puolella peräti neljänä päivänä viikossa ja perjantaina astuessani ovesta sisään ”synnytysosastolle” oli vastassa lapsilauma!
Tämä näky odotti oven takana oven avatessani.



Pikkupossujen siirtotalkoot siis. Ne (niin isot kuin pienetkin) on muuten aika kovia tappeleen, kun vähän pakkaa sekoitetaan ja laitetaan samanikäiset possulat kasvamaan noin kahdenkymmenen eläimen ryhmissä uusiin karsionoihin. Tunnin tai parin päästä on korvat verillä, mutta silloin jo, onneksi, myös pääasiassa, rauha maassa.
Pistorasia!!!
Kirjava, hellyyttävä kasa!

"Hetkinen, mitäsmitäs kummaa täällä tapahtuu?!"



Tankkauksen paikka.
Tämä kuva on uudesta emakkokarsinasta, emakolla haluttaessa enemmän tilaa..














































Huomaa heinäkärryn vapaamatkustaja
Täällä on ollut tosi kaunis viikko, siis aurinko on paistanut lähes joka päivä ja tuulikin on ollut suht suosiollinen. Siispä keksin kysyä, josko tilalta löytyisi mulle lainapyörää, ja löytyihän sellainen, aika lailla tuliterä maastopyörä.

Hämmästyttelin lähipeltojen hevosia viuhahtaessani pyörällä niiden ohi lentistreeneihin ja takas sekä maanantaina että torstaina. Pollejen silmät putosivat varmaan päästä, kun keksin vielä eilen, lauantaina, lähteä pienelle juoksulenkillekin. Tähän asti harrastetusta noin kuuden kilometrin ”lenkistä” (suoraa tietä eteenpäin 3 kilsaa ja takaisin) tulikin pikkuisen pitempi, kun aikaa oli, aurinko paistoi, tuuli oli leppoisa ja jalat vaan rullas. Halusin jatkaa matkaa normaalin kääntöpisteeni kohdalla ja otin itselleni uuden etapin, mutta juoksin puolivahingossa senkin ohi :D Loppujen lopuksi tein käännöksen kohti kotia lähimmän kyläkaupan luona, jonne on matkaa kuutisen kilometriä, eli siitä tuli sellainen mukava 12 kilometrin (n.1,5 h) lauantai-lenkki ja oli kivaa! :) Outoa sinänsä, että ennen muinoin en edes tykännyt juoksemisesta...

Kaukana on tästä näystä siistit, siloiset jalat :)
Perjantaina hieroin, palautellakseni mieleeni hieman hieronnan perusteita, tammamammani, jonka vartalo alkoi rentoutua, mutta mieli ei sitä täysin vielä sallinut. Kyllä me senkin muurin yli vielä päästään! ;) Ei ole muuten noiden pienten hevosten hieronta työergonomialtaan mitään huippuluokkaa! Olen ihan tyytyväinen, etten siihen hommaan kokopäiväisesti koskaan ryhtynyt ;) Yks päivä muuten tuli sellainen siloisten, ”karvattomien”, jalkojen (hevosen) kaipauksen välähdys, kun katselin noita karvatassuja, mistälie sellainenkin välähdys ikinä sitten tuli... :D
Hieronnan jälkeen...





Hei, musta syntyy täällä melkoinen kokkikolmonen! Oon tehnyt ihan ite kanalle hunajamarinadin ja vääntänyt majoneesin! :D Ai, että tässä onkin loppukevennykseksi mitä "mainioin" kuva mun herkkuleivästä (majoneesi, ketsuppi, suolakurkku, tomaatti, avokado, sipuli, kananmuna-ranskan-mikälie-leipä)! Buahhahhahaaa! :D



P.S. Yhtenä iltana taivaalla oli kuin revontulista muodostunut katto, aika huikea näky! Ja mut löytää tätä nykyä ehkä taas hieman aktiivisempana skypestäkin (toimintoa testattiin suomen kavereiden kanssa hyvällä menestyksellä perjantaina!) nimellä, jota ei helposti arvaa, eli lähesty mua halutessasi jollain keinolla, niin palataan asiaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti